Jos ja kun puhutaan siitä, miksi talvi on hankalaa tai ikävää aikaa, puhutaan usein pimeydestä ja kylmyydestä. Usein myös siitä, kuinka vaikkapa lumentulo saattaa tehdä elämästä hankalaa. Mutta vähemmän puhutaan siitä, minkälaisessa aistityhjiössä me pohjoisen ihmiset talvisin oikein eletään. Ajattele vaikka: kesään kuuluu linnunlaulu, laineiden liplatus, maan ja kukkien tuoksu, sateen äänet ja kaikkialla olevat värit, puhumattakaan kesän voimakkaista mauista. Talvi taas on valkoista ja harmaan eri sävyjä, hiljaisuutta ja tuoksuttomuutta. Tomaatitkin maistuvat valjuilta. Ei ihme, että joulu on tuoksuineen ja väreineen monelle niin tärkeää aikaa.           Talvessa on oma hienoutensa, mutta kuinka tällainen kuukausia kestävä aistityhjiössä eläminen oikein vaikuttaa ihmismieleen? Toki me eletään talvisinkin keinotekoisten…