Päivittäiset arkistot: maaliskuu 27, 2018


Varaslähtö norjalaiseen pääsiäisenviettoon ambulanssikyydillä 2

 

 

Täällä lähestytään ehdottomasti vuoden huippuhetkeä, eli pääsiäistä (ainakin jos norjalaisilta kysytään).

Ulkoilua, pitkiä hiihtoretkiä, auringossa istumista, appelsiineja, mäenlaskua, murtuneita raajoja ja punaisen ristin pelastuspartioita. Pääsiäisenä sattuu ja tapahtuu ja juhlien jälkeen lasketaan kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää, ikään kuin Suomessa hukkuneita juhannuksena.

Itse otin varaslähdön norjalaiseen pääsiäiseen viime torstaina. Lähdettiin töissä porukalla pulkkamäkeen. Laskettiin isolla pellolla, ei ollut hirveän jyrkkää eikä muutenkaan vaarallista. Itselläkin on pulkkamäet vielä kehon muistissa, joten olin mukana leikissä. Viimeisellä kerralla kokeilin paholaisen keksintöä, laskumattoa. Se menee lujaa, mutta totesin, että sitä ei voi tarvittaessa a) ohjata b) jarruttaa c) kaataa.

Päädyin tietenkin moottorikelkan tekemään töyssyyn ja lensin puolen metrin korkeudesta suoraan takapuolelleni ja tunsin, kuinka selkäranka meni kasaan. Säikähdin tosissani. Olin onnellinen, että jalat toimi enkä lyönyt päätäni, mutta ei ollut puhettakaan, että olisin voinut seisoa saati kävellä. Kun yritin, meinasi mennä taju.

Niinpä minut sitten haettiin sieltä montun pohjalta mottorikelkalla ylös pihaan, ja siitä sitten ambulanssilla sairaalaan. Olisin toivonut helikopterikyytiä, mutta jouduin tyytymään töyssyiseen kyytiin. No, olipahan enemmän aikaa rupatella ambulanssimiehen kanssa. Ehkä mulla olisi ollut enemmänkin aihetta itkeä, mutta lähinnä nauratti koko tilanteen koomisuus. Morfiinilla saattoi tosin olla osuutta asiaan.

Nyt viisi päivää onnettomuuden jälkeen näyttää siltä, että selvisin lihasvammoilla ja säikähdyksellä. Arki on edelleen haastavaa, mutta sujuu päivä päivältä paremmin. Onneksi olen itse kuntoutusalan ammattilainen, niin on kuntouttaja lähellä ja hyvät niksit hallussa. Ja apua saan tarvittaessa.

Kun makasin sairaalassa ulkoiluvaatteissani ja reppu vieressäni, tuli sellainen outo ja vähän hassu tunne, että sain tämän myötä jonkin ihmeellisen kasteen, ja tunnen itseni ainakin hitusen norjalaisemmaksi. Mikä on norjalaisempaa kuin loukkaantua pääsiäishangilla, tulla noudetuksi moottorikelkalla ja sitten ambulanssilla. No ehkä se helikopterkyyti, luftambulanse, olisi ollut vielä norjalaisempaa.

Päällimmäisenä on kuitenkin suunnaton kiitollisuus siitä, että selvisin niin vähällä – olisi voinut käydä tosi hullustikin.

Jos norjalaisten ihan omanlaisensa pääsiäisenvietto kiinnostaa, olen kirjoittanut siitä aikaisemminkin:

Norjalaista pääsiäissanastoa löydät täältä.

ja muuta juttua norjalaisesta pääsiäisen vietosta täältä.

 

Nyt ei muuta kuin

Iloista Pääsiäistä!

 

ps. hauska pieni yksityiskohta: blogiani seuraavat tietävät, että olen jonkinlainen kissamagneetti. Niin nytkin – pihan kissa meinasi lähteä salamatkustajaksi ambulansiin :D.