Viikkokatsaus saman otavan alta, viikko 5


 

Viikon ilo:

Aurinko on tuolla erinäisten lumimyräköiden taustalla vähän puolisalaa hiipinyt takaisin laaksoomme. Eräänä päivänä taivas aukesi, ja kodin seinille piirtyi varjoja ikkunoiden viherkasveista. Ja sitä jatkui monta tuntia. Voi autuutta! No, myös hämähäkin seitit heilahtelivat kauniisti auringonvalossa ja pakottivat imuroimaan paitsi lattian, niin myös seinät ja katot.

 

Viikon katharsis:

oli seurausta viikon ilosta. Kattojen imuroinnista seurasi migreenikohtaus, joka kaatoi sänkyyn puoleksitoista vuorokaudeksi. Aina yhtä karmiva, mutta oudolla tavalla puhdistava kokemus. Jokainen, joka kärsii kunnon migreenistä, tietää sen tunteen, kun herää ja huomaa, että päätä ei enää säre. Voi lopultakin syödä vähän, käydä suihkussa ja mennä takaisin nukkumaan. Ei ole suurempaa nautintoa ja suurempaa kiitollisuudentunnetta. Onneksi näitä ei kuitenkaan ole nykyään kovin usein.

 

Viikon norjalaisuutinen:

Varmaankin #metoo. Täällä iso luuta on lakaissut toistaiseksi politiikassa, ja päitä on putoillut vähän joka puolueessa. Käsittämättömiä juttuja. Pitkään mietin, mitä mieltä olen koko #metoo kampanjasta. Pelkäsin vähän somen noitavainoja ja ihmisten lynkkausta ilman mahdollisuutta puolustautumiseen. Niitäkin juttuja varmasti on ollut. Mutta kaiken kaikkiaan on taatusti hyvä asia, että nämä rakenteet tulevat nyt näkyviin. Ja kun pöly tästä vähän laskeutuu, myös miehet huomaavat, että vaikkapa pieni flirttailu on edelleen ihan sallittua, mutta sillekin on paikkansa ja aikansa. Ja jos ei tule vastakaikua, niin kannattaa jättää siihen. Kähmiminen, kouriminen, härskit puheet, rintojen, takapuolen tai painon kommentoiminen tai seksiin painostaminen eivät ole flirttailua edes silloin, kun kommentit on tarkoitettu ”kehuiksi”. Ei se ole oikeastaan sen kummempaa.

 

Viikon inspiraatio:

Jennifer Jansch on ruotsalalainen nainen, joka yli nelikymmpisenä päätti muuttaa perheineen  New Yorkiin ja rakensi ilman ihmeempää yritysosaamista ja hyvin pienellä alkupääomalla menestyvän yrityksen Bag-all. Alunperin ideana oli tehdä kierrätettäviä, kankaisia lahjapussukoita, mutta nykyään valikoimissa on toki muutakin. Liikeideaan ei uskonut juuri kukaan muu kuin Jennifer itse. Ympäristöarvot ovat Jenniferin ajattelussa hyvin keskeisellä sijalla.

Kirja ”Drömfångaren” on rehellinen kuvaus tuosta matkasta ja sen tarkoituksena on inspiroida ihmisiä luottamaan itseensä ja unelmiinsa. Kirja löytyy ruotsiksi ja englanniksi nettikirjakaupoista, suosittelen lämpimästi. Jenniferin perhe on sittemmin muuttanut New Yorkista Balille, ja heidän elämäänsä voi seurata Jenniferin blogista ”Jennifers resa”. Voisin hyvin ajatella asuvani täällä….

 

Hyvin sanottu:

”Uskon vahvasti siihen, että me kaikki voimme luoda itsellemme elämän, joka antaa elämällemme merkityksen. Ei pidä liikaa miettiä sitä, mitä ei osaa, vaan keskittyä päämäärään ja ymmärtää, että sitä oppii kyllä ja voi ratkaista ongelmia niiden tullessa eteen. Ryhtyäkseen toimeen ei tarvitse oikeastaan mitään, olen siitä elävä esimerkki. Tai luulen, että yksi sinulla pitää olla: unelma.”

Ote on Jennifer Janschin kirjasta ”Drömfångaren”.

 

Viikon kuva:

 

Ihana Blesen <3

 

 

Inspiroivaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Muistetaan taas hengittää ja rentouttaa ne hartiat.

 

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *