Hiljaiset niityt

Sen sijaan, että sujauttaisi varvastossut jalkaan ja hilpaisisi pihalle kasvimaata ihmettelemään, laitoin just tulet hellaan ja teetä kiehumaan. Sellainen kesä.

Olin muutaman päivän Suomessa, ja piha oli muuttunut kukkivaksi alkukesän niityksi. Kaikki kasvaa kohisten, lukuunottamatta sitä, minkä olen itse kylvänyt tai istuttanut.

Luonnonkukat ja heinä ei niin säistä piittaa, kesä kuin kesä, mutta kylvöksille on edelleen liian viileää.

 

 

Eilen sää oli säätiedotusta uhmaten kuitenkin lämmin ja kaunis. Piha oli ilokseni täynnä perhosia (kiitos ohdakeperhosten vaelluksen), ja kun tarkkaan katsoi, niin joukossa oli myös mehiläisiä. Mutta tarkkaan  piti etsiä, ja niiden määrän pystyi laskemaan.

Vaikka tämä oma pihani on täynnä kukkivia niittykasveja, niin mehiläiset  ja kimalaiset loistivat poissaolollaan. Ja oikeastaan kaikki lentävät hyönteiset. Se ilman täyttävä tasainen surina ja pörinä puuttui. Se oli suorastaan pelottavaa.

En tiedä, johtuuko se viileästä kesästä vai jostain muuta. Pelkään jälkimmäistä.

 

 

Luonnossa kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki ovat kytköksissä toisiinsa. Tietyt hyönteiset tarvitsevat tiettyjä kasveja elääkseen. Tietyt linnut tarvitsevat tiettyjä hyönteisiä elääkseen. Lopultakin aika yksinkertaista ja tehokasta.

Mutta myös pelottavaa, koska sama toimii myös toisin päin. Jos yksi kasvi tai hyönteinen häviää, se saattaa aiheuttaa arvaamattoman ketjureaktion, ja vaikutus on paljon sitä kasvia tai hyönteistä suurempi.

Ainakin täällä pääskysten määrä on selvästi vähentynyt jo näiden seitsemän vuoden aikana. Muutos on ollut tosi nopeaa.

 

 

Me ihmiset kuvittelemme olevamme kaikessa älykkyydessämme riippumattomia muista lajeista. Mutta ei se mene niin. Albert Einsteinin väitetään sanoneen, että kun pölyttäjät häviävät, ihmiskunnalla on kaksi vuotta elinaikaa.

Facebookin puutarharyhmissä kysellään kuitenkin edelleen tehokkaiden rikkaruohomyrkkyjen perään, koska voikukat niin kovasti ärsyttävät. Se on mielestäni ihan käsittämätöntä. Ihan yhtä käsittämätöntä, kun oli ne rikkaruohomyrkkypullot lähikaupan hyllyllä, kun siellä äsken kävin.

Kyllä meidän pitäisi jo tietää paremmin.

 

 

Joten muista:

Jos myrkytät rikkaruohot, myrkytät myös hyönteiset, linnut ja lopulta itsesi ja lapsesi. Vaikka siinä pullon kyljessä sanottaisiin mitä.

Nyt pölyttäjät voidaan viedä pelastaa, kun niitä edelleen on. Sitten kun viimeinen mehiläinen on kuollut, on liian myöhäistä.

Maailman pelastaminen alkaa omalta pihalta ja omasta ruokakorista. Älä itse käytä myrkkyjä, ja osta luomua, jonka viljelyssä ei ole käytetty myrkkyjä.

 

(kirjoitettu 12.6.2019)