Puutarha ja piha

Unelma puutarhasta

Totesin viimeksi, että seuraavassa postauksessa on sitten vähän keväisempiä kuvia, mutta se oli ehkä hätäisesti todettu. Vaikka sisällä tomaatintaimet jo iloisesti kasvaa, niin ulkona on vielä lähes puoli metriä lunta. Toivoa antaa kuitenkin lintulaudalle ilmestyneet mustarastaat ja eilen kuulemani ensimmäinen peipon laulu.

 

Mutta kevät on jo pidemmällä kuin päältä päin näyttää. Yksi kaunis aamu lumi on poissa ja kesä yllättää taas kesken aamukahvien. Istun täällä puutarhakirjoja selaillen ja haaveillen, kunnes havahdun siihen, että olisi pitänyt aloittaa jo. Olen taas kerran myöhässä, ja näillä leveysasteilla se saattaa olla ongelmallista, koska kesää voi harvoin jatkaa sieltä loppupäästä. Pohjoisen lyhyt kasvukausi saattaa olla puutarhurille aika armoton.

 

Pakko myöntää, että tähän aikaan vuodesta tuntuu vähän katkeralta seurailla puutarhaihmisten sometilejä, koska monet elävät  lauhemmilla vyöhykkeillä ja aika monella on myös kasvihuone. Monet kaivavat jo kasvimaataan, mutta itse lapioin toistaiseksi vielä lunta ja tilaan netistä lähes pakonomaisesti yhä uusia siemeniä.

 

 

Päätin viime kesänä, että nyt asetun paikalleni ja lopetan unelmoinnin. Tässä on nyt hyvä. Rakennan tähän unelmieni kodin ja puutarhan ja lopetan haihattelun ja haaveilun. Tai ainakin siirrän ne haaveet tähän omaan pihaan. Ostan kunnollisen ruohonleikkurin ja ehkä pienen kasvihuoneenkin.

 

Mutta olen kai syntynyt vähän levottomaksi. Tai ehkä jämähdin jossain vaiheessa elämää paikoilleni liian pitkäksi aikaa, niin nyt tuntuu, että olisi kiire vielä kokea kaikenlaista. Ennen kuin vanhuus yllättää. Ehkä unelmani ydin onkin itse puutarha, mutta puutarha voi sijaita oikeastaan missä tahansa.

 

En tiedä, onko se talven aikana luetut Elena Ferranten kirjat, tämä mennyt pirullisen kylmä, pimeä ja liukas talvi vai nämä koronarajoitukset, joka ovat saaneet katsomaan tuntitolkulla  Rooma- ja Toscana-videoita ja tuntemaan ihan tolkutonta Italia-ikävää. Olen katsonut Suomessakin esitetyn ruotsalaisen ”Unelmakoti Sisiliassa”- sarjan varmaan neljä, jos en viisi kertaa alusta loppuun.  Olen haaveillut pitkistä kesistä ja leudoista talvista. Todellisuudenpakoa parhaimmillaan.

 

 

Varsinkin tässä maailmantilanteessa juuri täällä on hyvä ja turvallista asua, mutta vielä  joskus haluaisin lapioida maata vähän lauhemmilla vyöhykkeillä. Ei sen tarvitse Italiassa olla, se voi olla ihan vaikka eteläisessä Norjassa.  Tai Ruotsissa. Siihen saattaa mennä kolme, viisi tai kymmenen vuotta, mutta en tiedä haluanko loppuelämäni ajan käyttää puolet vuodesta talvesta valittamiseen.  Monet nauttivat talvesta ja lumesta, mutta minä en. Lainatakseni työkaveriani: minulla ei ole lumelle mitään käyttöä.

 

Ajattelenko, että tuli tehtyä virhe tänne muuttaessa? En missään tapauksessa. Juuri tänne minun piti jostain syystä muuttaa ja täällä asua. Tämä on yksi toteutunut unelma, ihana sellainen, mutta toki niitä voi olla muitakin. Ja voi olla sellaisiakin unelmia, joiden ei edes ajattele koskaan toteutuvan.

 

 

Mutta nyt keskityn tulevaan kesään. Viime vuonna minulla oli yksi työkaveriltani ostama tomaatintaimi, joka lopulta täytti koko lavakauluksen. Sain kesän aikana kai noin 20 pientä haaleanpunaista luumutomaattia. Nyt tomaatintaimia on kolmekymmentä, mutta ei edelleenkään sitä kasvihuonetta. Uskonpuuttesta ja pessimismistä minua ei ainakaan voi syyttää.

 

Siemeniä on nyt niin paljon, että niitä riittää muutamaksi vuodeksi, ja osa on vielå postissa. Jos tulee vaikka huonot ajat. Olen hankkinut myös erinäisiä perennan siemeniä, vaikka perennoita ei paljon kannata siemenestä kasvattaakaan. Siemenestä kukkaan saattaa nimittäin mennä useampi vuosi.

 

Ja sitten on ne kaikki ne englantilaset kesäkukan siemenet, vaikka kasvulosuhteet poikkeavatkin aika lailla Englannista. Eikä mulla ole edes niitä kukkapenkkejä valmiina, johon kaikki nämä ihanuudet istutan. Eli olen tehnyt taas kerran juuri niin kuin ei kannattaisi tehdä. Mutta hyvä tästä tulee. Onhan aina kehäkukat ja kosmokset, jos muut ei kasva.

 

 

Mutta sitten: kylvin jättiverbenan siemeniä, vaikka se ei tämän alueen kasvi oikein olekkaan. Sain tehdä aika paljon erilaisia temppuja ja siirrellä astiaa lämpimästä jääkaappiin ja takaisin, mutta nyt minulla on yhdeksän pikkuruista jättiverbenaa kasvamassa. Miten voikaan jättiläisellä olla hauras alku.

 

Ai sitä tyydytyksen määrää kun huomaan taas yhden millimetrin pituisen hennon taimen alun mullan keskellä. Eikä oikeastaan haittaa, vaikka niistä ei jättiläisiä koskaan tulisikaan.

 

Koska juuri siitähän tässä kaikessa hulluudessa on lopultakin kyse. Kaiken epävarmuudesta ja niistä hetkellisistä ilon ja onnen tunteista. Niin puutarhanhoidossa kuin elämässä muutenkin.

 

Hyvää viikonloppua. Hymyilkää toisillenne, ihan riippumatta siitä kuka käyttää maskia ja kuka ei. Tuomitaan vähemmän ja hymyillään enemmän. Monella on nyt paha olla ja tarvitsemme toistemme lämpöä tässä hullussa maailmassa.

3 Comments

  • Harmaan torpan emäntä

    Tuli mieleen kun luin kirjoitustasi, että olisikohan tummasta, paksusta lainapeitteestä apua? Olen itse tekemässä uutta perunamaata ja aloitin sen syksyllä levittämällä sen päälle ison (ruman) superpainavan käytöstä poistetun lainapeitteen (paksu pressu siis), jotta kevällä sen alle ei pääse mikään valo ja rikkaruohot jäävät kasvamasta. Jos saisit sellaisen painavan tumman peitteen ja levittäisit sen hangelle niin sulaisikohan lumi sen alla nopeammin ja lisäksi se estäisi rikkaruohojen kasvun heti alkuunsa…

    • admin

      Mun oli tarkoitus levittää iso pressu syksyllä tekemäni penkin päälle, mutta jäi sitten laittamatta. Niihin ekoihin rikkaruohoihin se nimittäin tehoaisi, mutta en tiedä nopeuttaisko se lumen sulamista. Aurinkoisella säällä varmaankin, mutta toisaalta sateen ja tuulen vaikutus jäis pois. Ja haihtuminen estyisi… kai.
      Varmaan niitä on jotain kikkoja kevään jouduttamiseksi (lämpöpenkkejä ja muita), mutta mutta. Olen huomannut, että esikasvattamani taimet ja suorakylvöt saattavat kukkia/ tuottaa satoa sitten lopulta lähes yhtä aikaa, suorakylvöistä saattaa tulla jopa parempia ja vahvempia kasveja.
      Kai se on vaan hyväksyttävä, että täällä on pitkät talvet ja lyhyet kesät. Sopeuduttava olosuhteisiin. Hyväksyttävä se tai sitten mietittävä muuttoa vähän lauhemmille alueille sitten jossain vaiheessa :).

  • Saija

    Olet kyllä erikoisen asuinpaikan löytänyt ja sitkeästi siellä pysynyt 🙂
    Talvi oli niin runsasluminen ja pitkä täälläkin Suomessa, hankaluuksia korostaa että täytyy yksin selvitä kaikesta. Niin yksinkertainen asia kuin että täytyisi autolla päästä pihasta töihin ja työmatkalla yrittää pysyä tiellä… tuntuu aina suurelta saavutukselta kun on selvinnyt yhdestäkin talvisesta päivästä kotiin! Sitten sitä pelonsekaisin tunnelmin katselee illalla miten paljon taas tulee lunta = miten paljon vaikeuksia on huomenna päästä matkaan. Onneksi tajusin ostaa nelivetoisen auton, ilman sitä en olisi täällä pikkukukkulalla pärjännyt yksin. Voi vain kuvitella mikä tilanne on Norjassa, musta ei ehkä olisi siihen itkupotkutaisteluun 🙂
    Sulla on niin voimakkaana sisäisenä palona tuo kasvien ympärillä toimiminen ja yrteistä olikin just juttua näissä Heidi Kukan kvanttihypnoosi katselumatkoilla. Ehkä kuulut siihen tulevaisuuden parantajien ryhmään joka aloittaa uudet terveysjutut. Vähän uutta ja erilaista mutta mielenkiintoinen näkemys, joten laitanpa videot jotka ehkä jollekin kolahtaa joka uskaltaa ajatella vähän laajemmin.
    Kohdasta 41:30 https://youtu.be/EgSA1Vo3lHg
    Ja suomalaisten juurivoimasta saman näkijän kertomana, luonnon yrttijuomista jotka avaavat yhteyden omiin kykyihin, yhdistämällä avaruudellisia voimia maan voimaan. Asia liittyisi vahvasti suomalaisten perinteikkääseen voimaan, juomassa olisi 3-4 perus yrttiä. Kuulostaisi loogiselta että menneisyydessä on ollut kaikenlaista yrttitietoutta, nyttemmin unohdettua.
    Kohdasta 16.00 https://youtu.be/HQ1ijzdilLI
    Kevättä kohti viedään kuin höyhentä purossa, ei auta just nyt liikkua minnekään tai kastuu ja uppoaa… pitää vain pieni pintajännitys virran välissä ja kattoo minne päätyy 🙂

Vastaa käyttäjälle Harmaan torpan emäntä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *