![\"\"](\"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/fullsizeoutput_26.jpeg\")
<\/a><\/p>\nV\u00e4h\u00e4n kirjoittajasta:<\/strong><\/p>\n P\u00e4\u00e4tymiseni Norjaan ja juuri t\u00e4lle paikkakunnalle oli enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n sattumaa. Tai itse puhun t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mielummin kohtalosta. Tulin t\u00e4nne vuonna 2010 viikonlopun ratsastusreissulle, paikka hurmasi minut totaalisesti, ja vuoden 2012 alussa muutin t\u00e4nne asumaan.<\/p>\n Muutto ei ollut miss\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ammatillisesti tai taloudellisesti, saati ett\u00e4 se olisi ollut helppo projekti, mutta silti el\u00e4m\u00e4ni paras p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n Vaikka olen maaseudulta kotoisin, olin viett\u00e4nyt viimeiset 30 vuotta kaupunkilaisel\u00e4m\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 oli kes\u00e4paikka, jossa sain kes\u00e4isin ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 k\u00e4teni multaan, mutta se noin kolme viikkoa vuodesta tuntui kovin lyhyelt\u00e4 ajalta.<\/p>\n Kun silloin pohdin el\u00e4m\u00e4\u00e4ni ja sit\u00e4, milloin olen onnellisimmillani, oli ne mieleen piirtyneet hetket aina maalta: seisoessani hevosten kanssa laitumella tai tehdess\u00e4ni t\u00f6it\u00e4 kes\u00e4paikkamme kasvimaalla.<\/p>\n Norjassa yhdistyi useampikin unelmani: asuminen ulkomailla, asuminen maaseudulla ja hevoset. V\u00e4lill\u00e4 olen miettinyt, ett\u00e4 kohtalo heitti minut v\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4lle kasvuvy\u00f6hykkeelle. En ole mik\u00e4\u00e4n talvi-ihminen ja talvi on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin armottoman pitk\u00e4, mutta nyt n\u00e4in.<\/p>\n N\u00e4iden seitsem\u00e4n vuoden aikana olen ehtinyt asua kolmen eri maatilan pihapiiriss\u00e4. Kasvimaita ja kukkapenkkej\u00e4 on ollut erilaisina versioina, ruukkupuutarhasta oikein kunnon kasvimaahan.<\/p>\n Asumismuoto tuntui alussa turvalliselta, helpolta ja huolettomalta. Viime vuonna se alkoi kuitenkin tuntua v\u00e4h\u00e4n liiankin turvalliselta. Asuin maalla, mutta en kuitenkaan oikein maalla, vaan hyvin tiiviisti toisten pihassa.<\/p>\n Vajaa vuosi sitten teinkin suurimman hyppyni Norjaan muuttoni j\u00e4lkeen, ja muutin asumaan nyt ihan omaan taloon ja omaan pihaan. Vuokralle siis edelleen, mutta en kenenk\u00e4\u00e4n pihapiiriin.<\/p>\n Minulla on kuitenkin edelleen entiset eritt\u00e4in mukavat ja reilut vuokranantajat, ja tied\u00e4n, ett\u00e4 saan asua t\u00e4ss\u00e4 talossa niin kauan kuin jaksan ja haluan. Minulla on my\u00f6s hyvin vapaat k\u00e4det tehd\u00e4 piha mieleisekseni.<\/p>\n P\u00e4\u00e4sin lopulta muuttamaan t\u00e4nne viime hein\u00e4kuussa, kes\u00e4lomani viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Muuttokuormassa tuli mukanani my\u00f6s entisen vuokranantajani kuusi nuorta vuohitytt\u00f6\u00e4 ”maisemanhoitajiksi”, sek\u00e4 hevosia erilaisissa kokoonpanoissa.<\/p>\n Nuo maisemanhoitajat keskittyiv\u00e4t kuitenkin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ne v\u00e4h\u00e4isetkin viljelykseni, nukkumaan korituoleissa ja karkailemaan milloin kenenkin per\u00e4ss\u00e4, varsinaisen maisemanhoidon j\u00e4\u00e4dess\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Viime kes\u00e4st\u00e4 ei tullutkaan kes\u00e4\u00e4 puutarhurina, vaan kes\u00e4 vuohipaimenena.<\/a><\/span><\/p>\n Lehtikaalit, sellerit ja vadelmat meniv\u00e4t parempiin suihin, ja itse ehdin poimia talteen ainoastaan v\u00e4h\u00e4n nokkosta. Sek\u00e4 hevoset ett\u00e4 vuohet tarjosivat kuitenkin niin paljon naurua ja iloa, ett\u00e4 lehtikaalit eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet harmittamaan. Hienosti kasvaneet lehtisellerit v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Nyt on edess\u00e4 ensimm\u00e4inen kokonainen kev\u00e4t ja kes\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 talossa. Vuohia t\u00e4nne ei t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 tule, mutta mahdollisesti pari hevosta. Minulla on paljon suunnitelmia, mutta n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, kuinka paljon saan niist\u00e4 toteutettua, koska tied\u00e4n kuinka paljon ty\u00f6t\u00e4 se vaatii. El\u00e4n yksin, joten minulla on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain kaksi k\u00e4tt\u00e4 ja rajallisesti aikaa.<\/p>\n Olen puutarhurina aika rohkea ja huoleton – niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa. Joskus olen onnistunut yli kaikkien odotusten, joskus kokenut totaalisia ep\u00e4onnistumisia<\/a><\/span>. Mik\u00e4\u00e4n mestaripuutarhuri en todellakaan ole. Mutta puutarhan hoidossa minulle ei ole koskaan ollut t\u00e4rkeint\u00e4 lopputulos, vaan matka itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Nautin puutarhat\u00f6ist\u00e4 suunnattomasti. Jos asiaa kuitenkin ajattelee omavaraisuuden kannalta, pit\u00e4isi ehk\u00e4 alkaa mietti\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n my\u00f6s sit\u00e4 lopputulosta… Olen kirjoittanut puutarhahulluudestani mm. t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/span><\/a><\/p>\n Muutama sana blogista:<\/strong><\/p>\n Saman otavan alla -blogi on ollut olemassa jo joulukuusta 2012.\u00a0 Ensimm\u00e4iset vuodet kirjoitin bloggerissa (l\u00f6ytyy edelleen googlaamalla), mutta pari vuotta sitten siirryin t\u00e4nne wordpressiin. V\u00e4lill\u00e4 olen kirjoittanut ahkerammin, v\u00e4lill\u00e4 harvakseltaan.<\/p>\n Blogin kirjoitukset ovat kummunneet omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni. Mukana on kulkenut Norja, luonto, puutarha, hevoset ja kissat, ja v\u00e4lill\u00e4 olen kirjoittanut muista mielt\u00e4 askarruttavista asioista. Olen kirjoittanut my\u00f6s unelmien puutarhasta<\/a><\/span>, silloin kuin t\u00e4st\u00e4 talosta ei ollut viel\u00e4 tietoakaan.<\/p>\n Blogi on henkil\u00f6kohtainen, mutta ei yksityinen. Kerron kyll\u00e4 omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni, mutta rajaan yleens\u00e4 sen yksityisimm\u00e4n, varsinkin muihin ihmisiin liittyv\u00e4n, blogin ulkopuolelle.<\/p>\n Koska el\u00e4m\u00e4ni tulee nyt varmaan py\u00f6rim\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n vanhan talon ymp\u00e4rill\u00e4 ja puutarhassa (siin\u00e4 tulevassa), niin on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s blogini tulee painottumaan samoihin asioihin.<\/p>\n T\u00e4llainen el\u00e4m\u00e4nmuoto kulkee k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 my\u00f6s mahdollisimman suuren omavaraisuuden ja ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuden kanssa. Pyrin el\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman yksinkertaisesti, tiiviiss\u00e4 yhteydess\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon ja kuluttamaan mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Min\u00e4kin olen kovin huolissani maailman nykytilasta. Katastrofi on edennyt jo niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 uskon ainoan ratkaisun olevan jonkinlainen \u00e4kkik\u00e4\u00e4nn\u00f6s el\u00e4m\u00e4ntavassamme.<\/p>\n Jos t\u00e4h\u00e4n asti ollaan keskitytty kierr\u00e4tt\u00e4miseen ja j\u00e4tteiden lajitteluun, niin nyt meid\u00e4n t\u00e4ytyy alkaa keskitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4tett\u00e4 ei synny, eli kulutustottumusten radikaaliin muuttamiseen ja kulutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Ei vain ole muuta mahdollisuutta.<\/p>\n Mutta sen suurimman muutoksen pit\u00e4\u00e4 tapahtua mieless\u00e4mme. Kun tiet\u00e4misen lis\u00e4ksi alamme todella tiedostaa, muutokset ovat lopulta suhteellisen helppoja, eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4 muutu sen ankeammaksi. Pikemminkin t\u00e4ydemm\u00e4ksi ja antoisammaksi – n\u00e4in uskon.<\/p>\n V\u00e4lill\u00e4 maailman tilanne tuntuu ep\u00e4toivoiselta, mutta toivo on mennyt vasta sill\u00e4 hetkell\u00e4, kun uskomme, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 toivoa. Meille on annettu niin uskomattoman kaunis maailma. Teen omalta osaltani parhaani, ett\u00e4 se s\u00e4ilyisi j\u00e4lkipolvillekin. Jos en min\u00e4 yrit\u00e4, niin kuka sitten?<\/p>\n <\/p>\n Toivottavasti pysyt mukana jatkossakin – edess\u00e4 on hurjan mielenkiintoinen kev\u00e4t ja kes\u00e4!<\/p>\n <\/p>\n Muut projektiin osallistuvat blogit ovat t\u00e4ss\u00e4, k\u00e4y ihmeess\u00e4 tutustumassa:<\/p>\n 1. Farmer to bee<\/strong><\/span> https:\/\/farmertobee.blogspot.com\/2019\/03\/farmarin-esittely-ja-polulla-eteneminen.html<\/a><\/p>\n 2. Urban Farming kaupunkiviljely<\/span><\/strong> https:\/\/finlandurbanfarming.blogspot.com\/2019\/03\/omavaraisuus-ja-me-seka-lierot.html<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n