{"id":2429,"date":"2019-09-30T19:56:25","date_gmt":"2019-09-30T19:56:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/?p=2429"},"modified":"2019-09-30T19:56:25","modified_gmt":"2019-09-30T19:56:25","slug":"luopumisen-tuskaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/?p=2429","title":{"rendered":"Luopumisen tuskaa"},"content":{"rendered":"

Eilen vein kes\u00e4n kottik\u00e4rryill\u00e4 siihen paikkaan, mihin piti rakentaa komposti. Tied\u00e4n suurinpiirtein, miten komposti pit\u00e4isi perustaa, mutta nyt siit\u00e4 tuli vain kasa puutarhaj\u00e4tett\u00e4. Ehk\u00e4 siit\u00e4 tulee komposti ensi kes\u00e4n\u00e4. Jos sitten jaksaisi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Yritin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 viimeisi\u00e4 kosmoksia ja samettiruusuja, mutta lopulta nekin p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kottik\u00e4rryihin. Yksin\u00e4iset kosmokset v\u00e4h\u00e4n paleltuneissa varsissaan n\u00e4yttiv\u00e4t vain surullisilta. Ne taipuivat viluisina lukemattomien nuppujen painosta. Nuppujen, jotka eiv\u00e4t koskaan ehtisi aueta. Kottik\u00e4rryt oli kuin hautajaissaattue. Hyv\u00e4stiti kes\u00e4lle.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Pelastin viimeisen sitruunaperhosen ja asetin sen jo v\u00e4h\u00e4n kohmettuneen kropan istumaan auringonkukan lehdelle. Oikeastaan olisin halunnut ottaa sen sis\u00e4lle lentelem\u00e4\u00e4n, mutta luovuin ajatuksesta. Ehk\u00e4 sen kuitenkin kuuluu istua tuolla ulkona ja nauttia viimeisist\u00e4 hetkist\u00e4\u00e4n auringonkukan lehdell\u00e4 istuen.<\/p>\n

 <\/p>\n

S\u00f6in viimeiset v\u00e4h\u00e4n vetiset vadelmat puskasta ja katkoin muutaman tuoksuherneen maljakkoon.\u00a0 Sitten kumosin niidenkin varret kottik\u00e4rryyn.\u00a0 Ohi ajoi letka autoja kuollut hirvi per\u00e4k\u00e4rryss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Olen aina ollut syksyihminen. Aina ennen. Joskus vuoteni alkoi syksyll\u00e4, se oli kuin uusi vuosi. Taitekohta, jossa kes\u00e4n energia kihisi kropassa ja kaikki tuntui mahdolliselta. Kuulaat syysaamut ja kahisevat v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t lehdet. Syksyinen sade ja kynttil\u00e4nvalo. Uudet harrastukset ja opiskelut.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mutta mit\u00e4 vanhemmaksi tulen, sit\u00e4 enemm\u00e4n kavahdan syksy\u00e4 ja sit\u00e4 vaikeammalta se tuntuu. Tai ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin haikealta. Enk\u00e4 oikein tied\u00e4 miksi. Seuraava kes\u00e4 tuntuu olevan niin kovin kaukana ja yrit\u00e4n olla syyttelem\u00e4tt\u00e4 itse\u00e4ni kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 en t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 saanut aikaiseksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Muistutan itse\u00e4ni siit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on vain p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti. Miten luonto muistuttaa meit\u00e4 hienosti el\u00e4m\u00e4n kiertokulusta, luopumisesta ja uskosta seuraavaan kes\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ja n\u00e4it\u00e4 ylevi\u00e4 ajatuksia miettiess\u00e4ni pid\u00e4n hampaat irvess\u00e4 kiinni kes\u00e4n helmasta. Ei viel\u00e4!<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n maanantaina satoi ensilumi. J\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 tuuli muistutti siit\u00e4, mit\u00e4 on tulossa. Huiput ovat jo valkoiset, ja v\u00e4hitellen lumiraja siirtyy alemmaksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kohta pit\u00e4\u00e4 vaihtaa talvirenkaat.\u00a0 Sitten jossain vaiheessa, ehk\u00e4 ensi viikolla, huokaisen syv\u00e4\u00e4n ja irrotan otteeni menneest\u00e4 kes\u00e4st\u00e4. Haen polttopuita sis\u00e4lle kuivumaan, otan esille kynttil\u00e4t ja talvivaatteet. Yrit\u00e4n sopeutua pimeisiin aamuihin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ja kun heti joulun j\u00e4lkeen ilmestyy ensimm\u00e4inen siemenluettelo postilaatikkoon, alan laatia suunnitelmia ja ty\u00f6listoja ensi kes\u00e4lle. Listoja, joista taas unohdan sellaiset arkiset yksityiskohdat, kuin palkkaty\u00f6t, ruoanlaiton ja nukkumisen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n olen vain v\u00e4synyt. Niin v\u00e4synyt, ett\u00e4 en t\u00f6ist\u00e4 tullessani jaksanut edes laittaa tulta uuniin, vaan k\u00e4\u00e4riydyin huopaan t\u00e4t\u00e4 kirjoittamaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eilen vein kes\u00e4n kottik\u00e4rryill\u00e4 siihen paikkaan, mihin piti rakentaa komposti. Tied\u00e4n suurinpiirtein, miten komposti pit\u00e4isi perustaa, mutta nyt siit\u00e4 tuli vain kasa puutarhaj\u00e4tett\u00e4. Ehk\u00e4 siit\u00e4 tulee komposti ensi kes\u00e4n\u00e4. Jos sitten jaksaisi.   Yritin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 viimeisi\u00e4 kosmoksia ja samettiruusuja, mutta lopulta nekin p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kottik\u00e4rryihin. Yksin\u00e4iset kosmokset v\u00e4h\u00e4n paleltuneissa varsissaan n\u00e4yttiv\u00e4t vain surullisilta. Ne taipuivat viluisina lukemattomien nuppujen painosta. Nuppujen, jotka eiv\u00e4t koskaan ehtisi aueta. Kottik\u00e4rryt oli kuin hautajaissaattue. Hyv\u00e4stiti kes\u00e4lle.     Pelastin viimeisen sitruunaperhosen ja asetin sen jo v\u00e4h\u00e4n kohmettuneen kropan istumaan auringonkukan lehdelle. Oikeastaan olisin halunnut ottaa sen sis\u00e4lle lentelem\u00e4\u00e4n, mutta luovuin ajatuksesta. Ehk\u00e4 sen kuitenkin kuuluu istua tuolla ulkona ja nauttia viimeisist\u00e4 hetkist\u00e4\u00e4n auringonkukan lehdell\u00e4 istuen.   S\u00f6in viimeiset v\u00e4h\u00e4n vetiset vadelmat puskasta ja katkoin muutaman tuoksuherneen maljakkoon.\u00a0 Sitten kumosin niidenkin varret kottik\u00e4rryyn.\u00a0 Ohi ajoi letka autoja kuollut hirvi per\u00e4k\u00e4rryss\u00e4\u00e4n.     Olen aina ollut syksyihminen. Aina ennen. Joskus vuoteni alkoi syksyll\u00e4, se oli kuin uusi vuosi. Taitekohta, jossa kes\u00e4n energia kihisi kropassa ja kaikki tuntui mahdolliselta. Kuulaat syysaamut ja kahisevat v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t lehdet. Syksyinen sade ja kynttil\u00e4nvalo. Uudet harrastukset ja opiskelut.   Mutta mit\u00e4 vanhemmaksi tulen, sit\u00e4 enemm\u00e4n kavahdan syksy\u00e4 ja sit\u00e4 vaikeammalta se tuntuu. Tai ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin haikealta. Enk\u00e4 oikein tied\u00e4 miksi. Seuraava kes\u00e4 tuntuu olevan niin kovin kaukana ja yrit\u00e4n olla syyttelem\u00e4tt\u00e4 itse\u00e4ni kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 en t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 saanut aikaiseksi.   Muistutan itse\u00e4ni siit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on vain p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti. Miten luonto muistuttaa meit\u00e4 hienosti el\u00e4m\u00e4n kiertokulusta, luopumisesta ja uskosta seuraavaan kes\u00e4\u00e4n.   Ja n\u00e4it\u00e4 ylevi\u00e4 ajatuksia miettiess\u00e4ni pid\u00e4n hampaat irvess\u00e4 kiinni kes\u00e4n helmasta. Ei viel\u00e4!     T\u00e4n\u00e4\u00e4n maanantaina satoi ensilumi. J\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 tuuli muistutti siit\u00e4, mit\u00e4 on tulossa. Huiput ovat jo valkoiset, ja v\u00e4hitellen lumiraja siirtyy alemmaksi.   Kohta pit\u00e4\u00e4 vaihtaa talvirenkaat.\u00a0 Sitten jossain vaiheessa, ehk\u00e4 ensi viikolla, huokaisen syv\u00e4\u00e4n ja irrotan otteeni menneest\u00e4 kes\u00e4st\u00e4. Haen polttopuita sis\u00e4lle kuivumaan, otan esille kynttil\u00e4t ja talvivaatteet. Yrit\u00e4n sopeutua pimeisiin aamuihin.   Ja kun heti joulun j\u00e4lkeen ilmestyy ensimm\u00e4inen siemenluettelo postilaatikkoon, alan laatia suunnitelmia ja ty\u00f6listoja ensi kes\u00e4lle. Listoja, joista taas unohdan sellaiset arkiset yksityiskohdat, kuin palkkaty\u00f6t, ruoanlaiton ja nukkumisen.   Mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n olen vain v\u00e4synyt. Niin v\u00e4synyt, ett\u00e4 en t\u00f6ist\u00e4 tullessani jaksanut edes laittaa tulta uuniin, vaan k\u00e4\u00e4riydyin huopaan t\u00e4t\u00e4 kirjoittamaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2431,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[50],"tags":[52,17,14,13,38],"class_list":["post-2429","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-puutarha","tag-elamaa","tag-hyvaksyminen","tag-kasvimaa","tag-puutarha","tag-syksy"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2429","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2429"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2429\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2444,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2429\/revisions\/2444"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2431"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2429"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2429"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2429"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}