![\"\"](\"http:\/\/www.samanotavanalla.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/563488_4930372251740_1850381876_n.jpg\")
<\/a><\/p>\n<\/p>\n
<\/p>\n
Ines oli siev\u00e4n ulkokuorensa takana suuri persoonallisuus. Rautainen tahto ja j\u00e4rkkym\u00e4t\u00f6n itsetunto pehme\u00e4ss\u00e4 ulkokuoressa. Kultainen kissa, joka rakasti omia ihmisi\u00e4\u00e4n ja omia kissayst\u00e4vi\u00e4\u00e4n. Muista se ei niin piitannut.<\/p>\n
Loppuaikoina makuuhuone oli Ineksen valtakuntaa. Ivar ja Lille Venn ei sinne juuri tulleet, vaikka ei sit\u00e4 niilt\u00e4 kiellettyk\u00e4\u00e4n. Vasta kaksi viikkoa Ineksen kuoleman j\u00e4lkeen Ivar tuli viereeni nukkumaan. Ei hiipinyt silkkitassuin, vaan rymisteli paikalle labradorinnoutajan energiallaan. Makaa vieress\u00e4ni pitkin pituuttaan ja kuorsaa. Yrit\u00e4n antaa tilaa sen ainutlaatuselle ja omalaatuiselle persoonalle.<\/p>\n
Lille Venn on lopettanut jatkuvan kujertelun ja kurnuttelun. Vasta nyt ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 se jutteli Ineksen kanssa – ei meid\u00e4n muiden. Ensimm\u00e4iset kaksi viikkoa Ineksen kuoleman j\u00e4lkeen se nukkui usein ker\u00e4ll\u00e4 sill\u00e4 samalla lattiatyynyll\u00e4, miss\u00e4 Ines aikaisemmin aina nukkui. Nyt se on siirtynyt takaisin omaan tuoliinsa.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4 jatkuu.<\/p>\n
<\/p>\n
Jumala on kaikkialla<\/em><\/p>\n Maailmassa ei kell\u00e4\u00e4n ole aikaa<\/em> Ja Jumala on mukana kaikissa yhteyksiss\u00e4.<\/em> -Edith S\u00f6dergran-<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tiesinh\u00e4n min\u00e4 sen p\u00e4iv\u00e4n koittavan. Sitten kun huonoja p\u00e4ivi\u00e4 on enemm\u00e4n kuin hyvi\u00e4, on aika sanoa hyv\u00e4sti. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri tuli kotiin kolme viikkoa sitten ja Inest\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut. Nyt on vain nuo pojat, Ivar ja Lille Venn. Helpotus ja hirve\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 sekoittuvat toisiinsa. Kissan kuolema on asia, jota ei halua kertoa oikein kenellek\u00e4\u00e4n. Yksi kissa, mit\u00e4 siit\u00e4. Ota uusi. Voi miten v\u00e4h\u00e4n ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4tk\u00e4\u00e4n. 14 vuotta on kuulkaa pitk\u00e4 aika nukkua p\u00e4\u00e4 samalla tyynyll\u00e4, ja j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4nyt tyhj\u00e4 tila on paljon suurempi kuin yhden kissan kokoinen. Se on valtava. Ines oli siev\u00e4n ulkokuorensa takana suuri persoonallisuus. Rautainen tahto ja j\u00e4rkkym\u00e4t\u00f6n itsetunto pehme\u00e4ss\u00e4 ulkokuoressa. Kultainen kissa, joka rakasti omia ihmisi\u00e4\u00e4n ja omia kissayst\u00e4vi\u00e4\u00e4n. Muista se ei niin piitannut. Loppuaikoina makuuhuone oli Ineksen valtakuntaa. Ivar ja Lille Venn ei sinne juuri tulleet, vaikka ei sit\u00e4 niilt\u00e4 kiellettyk\u00e4\u00e4n. Vasta kaksi viikkoa Ineksen kuoleman j\u00e4lkeen Ivar tuli viereeni nukkumaan. Ei hiipinyt silkkitassuin, vaan rymisteli paikalle labradorinnoutajan energiallaan. Makaa vieress\u00e4ni pitkin pituuttaan ja kuorsaa. Yrit\u00e4n antaa tilaa sen ainutlaatuselle ja omalaatuiselle persoonalle. Lille Venn on lopettanut jatkuvan kujertelun ja kurnuttelun. Vasta nyt ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 se jutteli Ineksen kanssa – ei meid\u00e4n muiden. Ensimm\u00e4iset kaksi viikkoa Ineksen kuoleman j\u00e4lkeen se nukkui usein ker\u00e4ll\u00e4 sill\u00e4 samalla lattiatyynyll\u00e4, miss\u00e4 Ines aikaisemmin aina nukkui. Nyt se on siirtynyt takaisin omaan tuoliinsa. El\u00e4m\u00e4 jatkuu. Jumala on kaikkialla Maailmassa ei kell\u00e4\u00e4n ole aikaa paitsi yksin Jumalalla. Ja sent\u00e4hden tulevat kaikki kukat h\u00e4nen luokseen, ja kukista viimeinen, lemmikki, pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 enemm\u00e4n loistoa sinisiin silmiins\u00e4, ja muurahainen pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 suurempaa voimaa tarttuakseen korteen. Ja mehil\u00e4iset pyyt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nelt\u00e4 v\u00e4kev\u00e4mp\u00e4\u00e4 voittolaulua purppuranpunaisia ruusuja varten. Ja Jumala on mukana kaikissa yhteyksiss\u00e4. Kun eukko arvaamatta kohtasi kissansa kaivolla ja kissa em\u00e4nt\u00e4ns\u00e4. Se oli suuri ilo heille molemmille, mutta kaikkein suurin oli se, ett\u00e4 Jumala oli vienyt heid\u00e4t yhteen ja tahtonut heille t\u00e4m\u00e4n ihmeellisen yst\u00e4vyyden nelj\u00e4n\u00e4toista vuotena. -Edith S\u00f6dergran- <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1388,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[47,1],"tags":[67,15,34],"class_list":["post-590","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elamaa","category-uncategorized","tag-kissat","tag-mieli","tag-ystavyys"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=590"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/590\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2275,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/590\/revisions\/2275"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1388"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.samanotavanalla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\npaitsi yksin Jumalalla.<\/em>
\nJa sent\u00e4hden tulevat kaikki kukat h\u00e4nen luokseen,<\/em>
\nja kukista viimeinen,<\/em>
\nlemmikki, pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 enemm\u00e4n loistoa<\/em>
\nsinisiin silmiins\u00e4,<\/em>
\nja muurahainen pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 suurempaa voimaa<\/em>
\ntarttuakseen korteen.<\/em>
\nJa mehil\u00e4iset pyyt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nelt\u00e4 v\u00e4kev\u00e4mp\u00e4\u00e4 voittolaulua<\/em>
\npurppuranpunaisia ruusuja varten.<\/em><\/p>\n
\nKun eukko arvaamatta kohtasi kissansa kaivolla ja kissa em\u00e4nt\u00e4ns\u00e4.<\/em>
\nSe oli suuri ilo heille molemmille,<\/em>
\nmutta kaikkein suurin oli se, ett\u00e4 Jumala oli vienyt heid\u00e4t yhteen<\/em>
\nja tahtonut heille t\u00e4m\u00e4n ihmeellisen yst\u00e4vyyden<\/em>
\nnelj\u00e4n\u00e4toista vuotena.<\/em><\/p>\n