Elämää maalla

Kuin viimeistä joulua

 

 

Oli pakko muuttaa vähän radikaalimmin blogin ulkoasua, jotta tämä olisi mahdollisimman lukijaystävällinen. Täällä saattaa olla  edelleen jotain kummallisuuksia, mutta toivottavasti ei isompia, ja jotain säätöä tämä vielä vaatii. Kommentoikaa, jos huomaatte jotain mikä ei ollenkaan toimi. Blogi näyttää nyt sitten toistaiseksi tältä – toivottavasti lukeminen ei tunnu hankalalta.

 

 

Ja ulkona näyttää tuolta kun kuvissa. Niin kaunista, mutta n i i n kylmää. Nytkin reilut 20 astetta pakkasta ja siihen pieni viima päälle. Tuleepahan testattua paitsi oma, niin myös tämän talon talvenkestävyys. Onni onnettomuudessa on ollut se, että olen potenut flunssaa kotona, ja minulla on ollut mahdollisuus lämmittää taloa. Olisi voinut mennä aika vilpoiseksi muuten.

Takassa ja keittiön hellassa on jatkuva pieni tuli, vesihanat valuvat putkien jäätymisen estämiseksi ja ulko-oven edessä on viritettynä vanha rekipeitto ja matto. Eteisessä on +2 astetta, mutta kun on ovet kiinni, niin täällä keittiössä ja olohuoneessa on kodikkaan lämmin.

Makuuhuoneessa oli aamulla +10 astetta, mutta hyvin sielläkin tarkeni nukkua. Mulla on toinen termotäkki päällä ja toinen alla. Sunnuntaina pitäisi lauhtua, joten saa taas vähän hengähtää. Toivottavasti nämä oli tämän talven ainoat tosi pakkaset. Näiden kuuden vuoden aikana lämpötila ei ole montaa kertaa painunut näin alas – pahimmillaan se on ollut siinä -10 asteen tienoilla tai vähän alle.

Ivar yrittää sitkeästi ulos, mutta tulee aina nopeasti takaisin. Seuraan ikkunasta, kun se lähtee päättäväisenä retkelleen. Etenee 20 metriä, pysähtyy, kiroilee (ihan selvästi), kääntyy kannoillaan ja juoksee takaisin oven taakse naukumaan. Ja hetken päästä uusi yritys. Lille Venn ei edes yritä. Se on palellut tarpeeksi. Ja nyt viimeksi Suomen reissuni ajan – luojan kiitos nämä pakkaset eivät tulleet silloin.

 

Ja näin joulun loppukirin alla:

 

15-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg piti vaikuttavan ja aika kovankin puheen Puolan ilmastokokouksessa:

”You say you love your children above all else, and yet you are stealing their future in front of their very eyes.”

(Sanotte rakastavanne lapsianne yli kaiken, ja siitä huolimatta, varastatte heidän tulevaisuutensa heidän silmiensä edessä.)

 

Hengittäkää sisään ja ulos, ja laskekaa hartiat. Kaikki on ihan hyvin. Kaikilla on kaikkea ihan tarpeeksi – lapsillakin.

Paras lahja, minkä lapsille voi antaa, on elinkelpoinen maapallo ja tulevaisuus. Ja se alkaa meistä jokaisesta. Jo tänä jouluna.

 

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *