-
Koko elämän KonMari
Vaikka en eläkään suoranaisessa tavarakaaoksessa, minulla on yksi huone, joka toimii varastona. Vein sinne tähän taloon muuttaessani kaiken sellaisen, jolle en silloin keksinyt muutakaan paikkaa. Tarkoituksena oli käydä ne tavarat läpi ”sitten joskus”. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin, en ole avannut tuon huoneen ovea montaakaan kertaa. Siitä huolimatta, että siellä on niin paljon kaikkea ”tärkeää”, että vapaata lattiatilaa ei juurikaan ole. Olen pari kertaa alkanut sitä siivoamaan, mutta luovuttanut. En varmasti ole ainoa, jolla on tällainen varasto tai roinahuone. Jos ei satu olemaan ylimääräistä huonetta tai vinttiä omasta takaa, voi niitä ylimääräisiä tavaroita varten vuokrata aina varaston. Ymmärtääkseni se on nykyään aika iso bisnes. Kätevää, mutta jos tarkemmin…
-
Oi ihana tammikuu!
Olen monta kertaa sanonut, että vuodesta voisi poistaa kaksi kuukautta, marras- ja tammikuun. Jos marraskuu on tuskaisen pimeä ja loskainen, niin tammikuu on usein mitäänsanomattoman harmaa ja kevät tuntuu etenevän kovin hitaasti. Tänä vuonna kaikki on kuitenkin toisin. En muista, milloin tammikuu oliis tuntunut näin hyvältä. Osaltaan johtuu siitä, että koko talvi on tuntunut pitkästä aikaa jotenkin kummallisen siedettävältä. Joulukin oli aika ihana, vaikka mitään ihmeellistä ei tapahtunutkaan. Ehkä tämä talvi on ollut jotenkin synkassa oman mielenmaiseman kanssa, ja lepo on tehnyt hyvää. Ei ole tarvinnut miettiä puutarhatöitä tai syyttää itseään siitä, että ei saa mitään aikaiseksi. Viime kesähän meni hampaita kiristellen, itseä syytellen ja kahvia juoden. Tämä talvi on…
-
Matkaväsymystä ja vähän politiikkaa
Olin viikon Suomessa. Täällä Norjassa oli sillä välin lämmintä, joten ajattelin, että tänne olisi saapunut poissaollessani kunnon kevät. Mutta kun kävin äsken viemässä linnuille siemeniä, lunta oli edelleen polveen saakka. Yhdessä kohdassa upposin reisiä myöten, ja meinasin jäädä sinne. Joten vähän saa vielä odottaa ennen kuin pääsee haravoimaan. Mutta tämä on ihanaa aikaa. Ihan parasta kun kaikki on vielä edessä. Suomessa vietin aikaani Helsingissä. Olen asunut vähän siellä ja täällä, mutta jos minun pitäisi valita Suomesta se tärkein ja tutuin paikka, niin se olisi kyllä Helsinki. Päätin tällä kertaa mennä ihan keskustaan asti, ja kävin katsomassa Frantisek Kupkan näyttelyn Ateneumissa (suosittelen). Näyttelyn jälkeen ajattelin vähän kierrellä ja ”haistella” entisen kotikaupunkini…
-
Mikä minä olen puhumaan omavaraisuudesta
Lumen tuiskutessa, ja nyt vaihteeksi pakkasen paukkuessa, olen lukenut paljon omavaraisuudesta kertovia blogeja. Hämmästellyt ja ihaillut ihmisten rohkeutta ja kylmäpäisyyttä. Olen lukenut kaupunkilaisista, jotka muuttavat maalle, ostavat peltoja, ottavat kotieläimiä ja viljelevät maata. Lapsiperheistä, jotka asuvat pienissä mökeissä ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Ihmisistä, jotka viljelevät vihanneksensa itse, säilövät, keräävät, kalastavat, ja jopa teurastavat itse. Ja ovat kaikkien arjen hankaluuksienkin keskellä onnellisempia kuin koskaan. Olen lukenut permaviljelystä. Kanaroduista. Lampaista. Kompostoinnista. Viljelysuunnitelmista. Säilönnästä. Maakellareista. Yrittämisestä ja erehtymisestä. Epäonnistumisista ja onnistumisista. Olen ollut niin onnellinen, että maailmassa on muitakin, jotka ajattelevat kanssani samalla tavalla. Vaikka poliitikot meille muuta yrittävät vakuuttaa, niin maaseudulla voi edelleen elää. Kuluttamista on mahdollista rajoittaa radikaalisti. Ruokaa voi…
