-
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?
Koskaan ei tunnu olevan niin kiire kuin lomalla, ja välillä tuntuu, että voisi jo mennä töihin vähän lepäämään. Tämä siitä huolimatta, että mulla ei ole ollut edes mitään suunnitelmia tän loman varalle, vaan oli tarkoitus vaan rentoutua, tehdä mukavia asioita ja ulkoilla. Oikeastihan ei ole kiire, vaan kyse on lomastressistä. Asioiden suunnittelu ei ole mun vahvoja puolia, vaan toimin pikemminkin vähän fiiliksen ja inspiraation pohjalta. Ajattelin, että niin haluan lomanikin viettää: tehdä mikä tuntuu hyvältä. Mutta tällainen vapaus antaa vapaat ohjat myös sellaisille piirteille kun itsensä sabotointi ja asioiden välttely. Esimerkiksi olin ajatellut, että haluan lomalla aloittaa uudestaan maalaamisen ja joogan. Niin, ja tämän blogin kirjoittamisen. Ei mitenkään…
-
Päättymätön talvi
Tämä talvi on ollut pitkä, tosi pitkä. Se on ollut myös kylmä ja runsasluminen, mikä on tarkoittanut lumitöitä, puiden kantamista, lämmittämistä, jäätyneitä putkia ja loputonta auton ikkunoiden skrapaamista sormet jäässä ja hengitys höyryten. Olen taas monta kertaa miettinyt, että miksi sitä tänne tulikaan muutettua, vaikka sitten toisaalta olen seisonut ikkunan ääressä ja vain hengittänyt hiljaista luomoavaa maisemaa. Mulla on menossa monen vuoden projekti sen suhteen, että oppisin taas nauttimaan talvesta niin kuin joskus lapsena. Ostaisin sukset ja lähtisin hiihtämään. Tai pakkaisin reppuun termoksen ja eväät ja lähtisin metsään tekemään nuotion. Ei se sen kummempaa tarvitsisi olla. Voisi sen nuotion tehdä tuohon pihallekin. Tai lähteä iltakävelylle kuutamossa. Projekti on edennyt aika…
-
Mietteitä marraskuussa
Melkein kaksi vuotta on kulunut edellisestä postauksesta, enkä oikein tiedä, miten tätä nyt jatkaisi. Tästä hetkestä, ikään kuin taukoa ei olisi ollutkaan? Vai kertoen kuluneesta ajasta? Ehkä on kuitenkin parempi elää tässä ja nyt. Kuvat olkoon kuitenkin viime kesältä, marraskuinen maisema kun ei oikein silmää hivele. Viimeiset lähes kaksi vuotta on kulunut kuin jonkinlaisessa oudossa sumussa. On tapahtunut paljon, mutta toisaalta ei mitään kovin dramaattista, mihin olisi helppo tarttua tai jonka kertominen tuntuisi nyt oleelliselta. Edelleen minulla on tunne. että odotan jotain tapahtuvaksi, mutta en vain oikein tiedä mitä. Ja tämä ihan noin koko maailman tasolla, ei niinkään omassa elämässäni. Asumme edelleen samassa talossa, minä ja kissat. Edellisen…
-
Toivon siemeniä
Onko tämä nyt sitten neljännevuosikatsaus vai mikä? Kvartaalibloggaus. Facebook nimittäin muistuttelee, että joku näitä kirjoituksia aina välillä kaipailee. Tiedän itsekin sen, että jos ja kun seuraamani blogi yhtäkkiä hiljenee, huolestun ja alan miettimään syitä. Sen takia pahoitteluni. Täällä on kuitenkin kaikki hyvin. Kesä on vaihtui syksyksi ja nyt melkein jo talveksi. Kosmokset ja unikot kukkivat elokuussa hienosti, tuottivat paljon iloa, mutta ovat nyt vain haikea muisto. Mehiläiset ovat vetäytyneet talviunille ja linnut palanneet lintulaudalle. Hiirihaukat ja sääksi ovat vaihtuneet korpin ja närhen huutoon. Maa on aamuisin pakkasesta valkoinen ja auton ikkunat jäässä. Vaikka kukat kasvoivat hienosti, kasvimaa ei ollut todellakaan mikään menestys. Taaskaan. Mietin, että ehkä mun…
