-
Päättymätön talvi
Tämä talvi on ollut pitkä, tosi pitkä. Se on ollut myös kylmä ja runsasluminen, mikä on tarkoittanut lumitöitä, puiden kantamista, lämmittämistä, jäätyneitä putkia ja loputonta auton ikkunoiden skrapaamista sormet jäässä ja hengitys höyryten. Olen taas monta kertaa miettinyt, että miksi sitä tänne tulikaan muutettua, vaikka sitten toisaalta olen seisonut ikkunan ääressä ja vain hengittänyt hiljaista luomoavaa maisemaa. Mulla on menossa monen vuoden projekti sen suhteen, että oppisin taas nauttimaan talvesta niin kuin joskus lapsena. Ostaisin sukset ja lähtisin hiihtämään. Tai pakkaisin reppuun termoksen ja eväät ja lähtisin metsään tekemään nuotion. Ei se sen kummempaa tarvitsisi olla. Voisi sen nuotion tehdä tuohon pihallekin. Tai lähteä iltakävelylle kuutamossa. Projekti on edennyt aika…
-
Unelma puutarhasta
Totesin viimeksi, että seuraavassa postauksessa on sitten vähän keväisempiä kuvia, mutta se oli ehkä hätäisesti todettu. Vaikka sisällä tomaatintaimet jo iloisesti kasvaa, niin ulkona on vielä lähes puoli metriä lunta. Toivoa antaa kuitenkin lintulaudalle ilmestyneet mustarastaat ja eilen kuulemani ensimmäinen peipon laulu. Mutta kevät on jo pidemmällä kuin päältä päin näyttää. Yksi kaunis aamu lumi on poissa ja kesä yllättää taas kesken aamukahvien. Istun täällä puutarhakirjoja selaillen ja haaveillen, kunnes havahdun siihen, että olisi pitänyt aloittaa jo. Olen taas kerran myöhässä, ja näillä leveysasteilla se saattaa olla ongelmallista, koska kesää voi harvoin jatkaa sieltä loppupäästä. Pohjoisen lyhyt kasvukausi saattaa olla puutarhurille aika armoton. Pakko myöntää, että tähän aikaan…
-
Keväisiä unelmia
Täällä edelleen, kvartaalipostauksista olen siirtynyt puolivuotiskatsaukseen. Hah. Mutta vakaa aikomus on ryhdistäytyä ja kirjoittaa useammin. Takana on pitkä ja kylmä talvi, jota en halua oikein edes muistella. Täysiä työviikkoja ja älyttömästi käytännön ongelmia kylmän talon, jäätyneiden putkien, hyytyneiden autojen ja hirveiden ajokelien muodossa. Mutta selvisin ja lopultakin ihan hyvin, vaikka auton lisäksi monta kertaa hyytyi myös hymy. Sen jouduin toteamaan, että täysien työviikkojen yhdistäminen tällaisessa paikassa elämiseen ei ole optimaalinen ratkaisu. Täysi palkka tuo elämään mukavaa turvallisuutta, mutta kun päivä toisensa jälkeen heräsin aamukuudelta, kaivoin autoa lumen alta tai yritin saada sitä käynnistymään, ja ajoin tuolla pimeydessä töihin, niin tuli monta kertaa mieleen, että juuri tällaista elämäntapaahan minä…
-
Kaupunkilaishiiri pihahommissa
En tiedä, olenko hidas oppimaan vai onko muistini poikkeuksellisen lyhyt ja poikkeuksellisen valikoiva, koska tunnun toistavan samat virheet vuodesta toiseen. Ainakin mitä puutarhaan ja pihaan tulee. Viimeksi kirjoittaessani totesin, että kesä yllättää minut aina kesken aamukahvien. Suunnittelen koko kevään hirveästi, mitä aion tehdä ja kuinka sen toteutan, ja sitten olenkin yhtäkkiä pahasti myöhässä. Nyt seison pihalla hämmästellen sitä, kuinka joka paikka rehottaa ja kasvaa heinää, horsmaa, koiranputkea ja nokkosta, vaikka just oli niin siistiä. ”Juuri” kitkemäni ja leikkaamani herukkapensas on hävinnyt jonnekin nokkosten ja koiranputkien sekaan, puron rantaan suunnittelemani meditointipaikka on lähes läpipääsemättömän vatukon takana ja kärryllinen hevosenlantaa on sekin hävinnyt jonnekin heinikkoon. Kasvun voima yllättää aina. …
