Norjalaista mökkeilyä

Norjalaiset ovat yhtä mökkihullua kansaa kuin suomalaisetkin. Yhdellä erolla: norjalaisten mökit eivät välttämättä sijaitse järven rannalla, vaan vuoristossa. Noin pääsääntöisesti. Mitä korkeammalla, sen parempi. Hulppeat näköalat saattavat nostaa vaatimattomankin mökin hintaa huomattavasti.

Niin ja se toinen merkittävä ero on tietenkin se, että mökeillä ei yleensä ole saunaa, mikä on näin suomalaisen mielestä ihan käsittämätöntä. Tällainen ulkoilukansa, joka ei ymmärrä saunomisen päälle oikein mitään.

Vanhemmat mökit ovat yleensä melko vaatimattomia, mutta elintason nousu näkyy täälläkin. Vuoret rinteet täyttyvät nykyään toinen toistaan hulppeammista huviloista, joiden sisustukseen panostetaan enemmän, kuin siihen vakituiseen asuntoon. Ja sitten nämä hulppeat hirsilinnat seisovat suuren osan vuodesta tyhjillään.

 

 

Nyt on Norjassakin herätty siihen, että mökkien, tai ehkä pikemminkin huviloiden rakentaminen ei ehkä olekaan niin hyvä juttu. Kun yhä useammat vuoren rinteet täyttyvät mökkikylistä, on se alkanut olla yhä suurempi uhka norjalaiselle luonnolle. Luksusmökeille kun pitää saada myös sähköä, vesijohtoja ja teitä.

Itse en ihan tätä nykyistä mökkeilyä ymmärrä. Mökkiloman rentouttava vaikutus kun on mielestäni siinä, että mökkielämä on niin erilaista tavalliseen arkeen verattuna. Toki mukavuudet vapauttavat aikaa, mutta mihin? Television katseluun? Netissä istumiseen?

Jos vain siirrytään eri ympäristöön tekemään niitä ihan samoja asioita kuin kotonakin, voi koko mökkeilyn ideaa mielestäni vähän kyseenalaistaa. Ja kulutuksen näkökulmasta se on tietenkin aika kestämätöntä.

 

 

Ja tästä sitten hyvä aasinsilta viime viikonloppuun. Meillä oli taidekerhomme kevätkauden päättäjäiset, ja olimme yhden jäsenemme mökillä perjantaista lauantaihin. Tämä mökki on ehkä sellainen välimuoto mökin ja huvilan välillä. Aika hieno, mutta kiva.

Hyvää seuraa, hyvää ruokaa, naurua, täysikuu, yötön yö ja ehkä parhaimpana utelias kettu, joka ilmestyi pihalle grillin houkuttelemana.

 

 

Ehkä ensimmäistä kertaa ymmärsin jotenkin sen halun mökkeillä tuolla ylhäällä. Ilma on siellä erilaista, on hyvä hengittää. On hiljaista. Luonto on vähän karua. Ulkona liikkuessa sieluun laskeutui jonkinlainen rauha.

Ja ensimmäistä kertaa tuli mieleen, että mitä jos? Voisiko joskus vaikka vuokrata sellaisen pienen piilopirtin tuolta ylhäältä. Mutta yksinkertaisen sellaisen, ilman mitään mukavuuksia. Nukkua hyvin vuoristoilmassa, käydä kävelyillä ja olla tekemättä mitään.

 

 

Viikonloppu toimi myös loistavana hyppäyksenä kesälomaan.

Olin aikonut kirjoittaa to do- listan kaikista tekemättömistä töistä. Pesemättömistä ikkunoista ja matoista, ja siivouksen tarpeessa olevista komeroista.

Mutta sitten muutin mieltäni. Päätin pyhittää tämä loman itsestäni huolehtimiselle. Aion syödä hyvin ja terveellisesti, liikkua enemmän ja tehdä mukavia asioita. Siinä saattaa joku mattokin tulla pestyä, mutta niitä ei ole kirjattu mieleni to do-listalle.

Voisitko tehdä samalla tavalla? Unohtaa ne tekemättömät työt ja käyttää lomasi itsestäsi huolehtimiseen? Mitä se sitten sinulle tarkoittaakin.

(kirjoitettu 18.6.2019)