Viikon kiitollisuus: No se kun sain viettää vapaapäiviä tuon lumimyräkän aikana – ehdottomasti. Olin kiitollinen.   Viikon jännitys: Ihmettelin, kun äsken ( puoli kymmeneltä illalla ) ikkunan takana meni mönkijä hevonen perässään. No, läheisellä ravitallilla hevosia treenataan välillä mönkijän kanssa, mutta oli aika myöhäistä ja pimeää. Ajattelin, että aika sissejä ovat. Ilmeisesti hevonen oli kanssani samaa mieltä treenamisen ajankohdasta, koska kohta ikkunan takaa hujahti pelkkä hevonen. Periaatteessa sen olisi pitänyt tietenkin juosta takaisin kotiin, mutta se onnistui eksymään, ja sitä jouduttiin tuolla pimeässä etsimään. Löysi se lopulta kotiinsa – toivottavasti vahingoittumana.   Viikon ärsytys: Kaikki läppärin ohjelmat vaativat päivitystä saman päivänä ja siinä hujahti pari tuntia. No, ohjelmien päivittäminen…

Päätin aloittaa tällaisen postaussarjan aina sunnuntaisin, johon kirjaan menneen viikon parhaat (ja myös ikävimmät) jutut. Mikä milloinkin on ajankohtaista ja tuntuu tärkeältä jakaa. Tässä ensimmäiset viikolta numero 2, olkaapa hyvät.   Viikon kuva: Kunnon talvi on taannut hienot aamu- ja iltaruskot.     Viikon oivallus: Torstai-iltana oveen koputettiin: ”Oletko nähnyt meidän hevosia?”. Kun talutin tuolla pimeässä karannutta hevosta takaisin kotiin, unohtui väsymys, nälkä ja kesken jäänyt ruoanlaitto. Minä ja hevonen samassa tahdissa. Muistin taas, mikä onkaan se, joka saa silmäni loistamaan.   Viikon inspiraatio: Niin kuin monta kertaa aikaisemminkin, ruotsalainen blogi ”Mokkasin”. Tämä ei ehkä aukene kaikille, mutta jokainen, joka pitää käsillä tekemisestä, varmaan ymmärtää, miksi juuri nämä kuvat saa…