-
Suuntana omavaraisuus, huhtikuu – suunnitelmia ja vinkkejä
On taas kerran kuukaudessa ilmestyvän Suuntana omavaraisuus- yhteispostauksen aika. Aiheena omavaraisuus on ilmeisesti mielessäni, koska viime yönä keittelin unessani fetaa vuohenmaidosta (oikeassa elämässä en ole koskaan keittänyt minkäänlaista juustoa…).Käytännössä olen ensi kesän suhteen edelleen suunnittelun asteella. Vai ehkä haaveilun? Saa nähdä. Lunta on ollut tänä talvena niin paljon, että menneen viikon lämpöjakso ei niitä merkittävästi sulattanut, ja sitä on edelleen tätä aurattua pihaa lukuunottamatta polveen saakka. Tuonne tulevaan puutarhaan ja kasvimaalle ei pääse vielä edes mittailemaan, saati että siellä voisi jotain tehdä. Niinpä suunnitelmat etenee lähinnä omassa päässäni. Olen tilannut siemeniä, mutta mitään en ole vielä kylvänyt. Minulle ja monelle muullekin kasvimaata tai puutarhaa perustavalle on varmaan…
-
Mitäs tästä sanot, puutarhuri?
Näin kävi myös viime vuonna. Kun lumiahdistus oli saavuttanut huippunsa siinä määrin, että istuin iltaisin koneella etsimässä taloa Skånesta, universumi pisti siihen päälle vielä lumimyrskyn ja puoli metriä uutta lunta. Siinä vaiheessa oli pakko antaa periksi. Luovuttaa. Hengittää syvään sisään ja ulos. Eikä voinut kun nauraa. Ja edessähän oli sitten vuosisadan kesä. Toivottavasti nytkin. Se lumimyrsky on nimittäin nyt täällä. Päällimmäisenä ei ole epätoivo yhä syvemmälle lumen alle katoavasta kesästä ja puutarhasta, vaan kiitollisuus siitä, että tänään ei tarvinnut lähteä ajamaan töihin. Tosin en olisi sinne varmaan perille päässytkään. Kaikki istutusruukut ja muut tärkeät keväiset vermeet ovat varastossa, jonka ovi on puolitoistametrisen – tai nyt jo lähemmäs kaksimetrisen – kinoksen…
-
Minä ja puutarha. Kymmenen faktaa.
1.Ensimmäiset puutarhamuistoni: Se, kuinka jalkapohjia paleli ja yöpaidan helma oli aamukasteesta märkä kun seisoin aamulla hernepenkissä syömässä herneitä. Tai kuinka maasta nostetut porkkanat pyyhittiin vaan nurmikkoon ja sitten rouskutettiin. Krassien ja kehäkukkien tuoksu herättää myös tosi voimakkaita lapsuusmuistoja. 2. Vahvuuteni puutarhurina Huolettomuus ja rohkeus. Vaikka saatan raataa naama mullassa ja kädet rakoilla kasvimaata perustaessani, en kuitenkaan ota puutarhanhoitoa niin hirvittävän vakavasti. Kokeilen ja yritän, ja jos joku ei onnistu, niin en menetä yöuniani. Osaan myös iloita niistä pienistä onnistumisistani (Oi, Porkkana!). Vaikka olen asian kanssa puuhastellut jo aika monta vuotta, minulla on silti enemmän intoa kuin taitoa. En todellakaan ole mikään mestaripuutarhuri, vaikka peukalo vähän vihertääkin. 3. Haasteeni puutarhurina: Ajoittainen…
-
Suuntana omavaraisuus, kirjoittajan ja blogin esittely
Tämä postaus on mukana ”Suuntana omavaraisuus” -kirjoitusprojektissa, jossa joukko bloggaajia kirjoittaa kuukausittain aiheeseen liittyvän yhteispostauksen. Aihe on yhteinen, mutta lähestymistapa jokaisella erilainen. Muut yhteispostaukseen osallistujat löydät listana postauksen lopussa. Käy tutustumassa – paljon mielenkiintoisia blogeja ja mielenkiintoisia juttuja! Tämän kuun aiheena on suunnitelmien edistyminen ( jää nyt vähemmälle…) sekä kirjoittajan ja blogin esittely. Olkaapa hyvät! Vähän kirjoittajasta: Päätymiseni Norjaan ja juuri tälle paikkakunnalle oli enemmän ja vähemmän sattumaa. Tai itse puhun tässä yhteydessä mielummin kohtalosta. Tulin tänne vuonna 2010 viikonlopun ratsastusreissulle, paikka hurmasi minut totaalisesti, ja vuoden 2012 alussa muutin tänne asumaan. Muutto ei ollut missään mielessä järkevää ammatillisesti tai taloudellisesti, saati että se olisi ollut helppo projekti, mutta silti…
